Timo Kalevi Forss (s.1967) on koonnut yksiin kansiin 1970-luvun poliittisen laululiikkeen historian. Kirjan alussa käydään lyhyesti lävitse kuinka siihen tultiin. Työväenlaulun synty 1800-1900 lukujen taitteessa, kansalaissodan vaikutus ja Amerikansuomalaiset, kisällilaulun synty ja kukoistus 1940-50 luvuilla sekä 1960-luvun Folk-liike ja saksalaisperäinen kabaree joita voi pitää koko laululiikkeen alkuna. Silloin aloittivat uransa kaikki sittemmin huipulle nousseet tekijät, jotka kirjan yhteensä parissakymmenessä artikkelissa käydään lävitse. Love Records, Agit-Prop, Kom-Teatteri, M.A.Numminen ja underground, vahvat naislaulajat, sekä ensimmäisen aallon innoittamina syntyneet ohjelmaryhmät, joista kirjassa pääsevät eniten ääneen Lovelle levyttäneet Agit-Propin kisällit ja Arkiviisu Mikko Perkoilan suulla sekä jyväskyläläinen Jos-Agit.
Etukäteen olin kovastikin innostunut tästä kirjasta. Ikävä kyllä petyin hieman. En missään tapauksessa siksi, että kirja olisi huono, ei sinne päinkään. Vaan tässä ei vain ole paljoakaan mitään itselleni uutta tietoa. Joissain pikkuasioissa löytyy hieman tarkennusta, mutta suurin osa tekstistä oli sellaista jotka olin hieman eri sanamuodossa lukenut jo aikaisemmin. Omasta hyllystäni kun löytyy kaikki kirjassa esitellyt äänitteet, Miska Rantasen loistava Love Records historiikki on tullut luettua puhki, samaten myös Ilpo Saunion vanhemmat historiikit, "Veli sisko kuulet kummat soitot" sekä "Edestä aattehen". Laululiikkeen veteraanien muistelmia löytyy myös hyllystä, Kenen joukoissa seisot -elokuva on edelleen digiboksilla ja se on tullut katsottua varmaan kymmenisen kertaa ja onhan Forss tehnyt myös Rauhan puolesta -lehteen joitakin laululiikkeen jäsenten haastatteluja joissa on käyty lävitse näitä samoja asioita.
Joskus kymmenen vuotta sitten tämä olisi ollut minulle todellinen aarrearkku ja maailman paras kirja ja sellainen tämä on varmasti kaikille niille jotka ovat kovasti kiinnostuneita vasemmistolaisesta laululiikkeestä, mutta ovat tutustuneet siihen vasta pintapuolisesti. Nyt itselleni kiintoisimmiksi nousivat Jos-Agitin Kirsti Eran haastattelu, sekä artikkeli järjestöistä ja (Helsingin laulu) festivaaleista.
Kirjassa on erittäin runsas ja hieno kuvitus, levynkannet luonnollisesti ovat kaikki entuudestaan tuttuja, mutta muihin kuviin on valikoitunut myös harvinaisempia otoksia. Lisäksi kirjan sivuilta löytyy paljon laulujen sanoituksia, kaikki tuttuja ja puhkisoitettuja. Näiden ja väljän taiton takia luettavaa ei ole niin hirveästi, parissa päivässä tämän luin.
Liitteenä lisäksi Poliittisen laululiikkeen discografia, joka ei ole ollenkaan täydellinen. Joitain puuttuvia on kyllä mainittu itse kirjan teksteissä, mutta silti siitä puuttuu jonkun verran muille kuin Lovelle tehtyjä levytyksiä, joissa ei kyllä oikeasti ole paljoakaan mainitsemisen arvoisia. Joitain Kansankulttuurin ja Työväen musiikkiliiton julkaisuja lähinnä tulee mieleen sekä Ryhmä 22:n omakustanne LP "On jotain mikä yhdistää". Kom-Teatterin "Lähtö ja kaipaus" LP:kin on vielä melko poliittinen.
Ja pahus, huomaan omasta kokoelmastani puuttuvan Finnlevyn julkaiseman "Rohkeasti toimintaan" LP:n, sekä Pioneerikuoron "Ystävyyden silta" LP:n.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti