tiistai 18. elokuuta 2015

Helkama Pro

En ole vielä esitellytkään uusinta pyörääni. Tällainen tuli hankittua toukokuussa työkäyttöön. Meillä kun toiminnot siirtyivät viime syksynä uudelle firmalle, niin työkaluiksi tuli sysipaskat Lusiferit. Yritin silloin jo heti tällaista saada, muttei Helkamalla ollut näitä yhtään varastossa. No nyt on ollut kunnon työkalu alla kolmisen kuukautta. Tai olihan tossa kesälomat välissä.
Tää on hiukka erilainen kuin nuo postin pyörät. Jalannostokorkeus ainakin tuntuu hiukka matalammalta mistä plussaa, toisaalta taas ohjaamo on hiukan ahtaampi joten ohjaintanko tulee vähän häiritsevän lähelle. Kiekot on terästä ja tehty raskaisiin kuljetuksiin niin kuin pitääkin. Tarakan oisin huolinut laukuille tarkoitetulla mallilla, mutta Helkama ei suostunut toimittamaan kuin vakiokokoonpanolla, mistä moitetta. Tämä tarakka on ylileveä, eikä normaalit tuplalaukut mahdu siihen. Onneksi oli näitä sangallisia malleja jotka sain ripustettua reunoihin. Ne sai hyvin myös tarpeeksi taakse joten jalat mahtuu pyörimään ottamatta laukkuihin kiinni.
Lisää moitetta tulee kyvyttömyydestä valita oikeankokoista satulaputkea. Istuinta tuntui aluksi mahdottomalta saada pysymään suorassa ja se myös valui hiljalleen alaspäin. Pikalinkkukin napsahti poikki kun sitä kiristin niin paljon kuin sormissa oli voimaa. Vaihdoin sitten mutterikiristeisen tilalle. Nyt pysyy kyllä suorassa, tosin ei ihan niin ylhäällä kuin haluaisin. Jotain pitää vielä laittaa sinne tolpan ja rungon väliin. Joistain asennusrasvoista olen nähnyt mainintaa joidenka tarkoitus olisi pitää tolppa paremmin oikeassa korossa.
Tässä vielä ostopäivänä otettu kuva päivänvalossa. Reilut 400 kilometriä olen nyt ajellut, säilytän pyörää töissä, joten vapaa-ajalla ei tule tätä käytettyä. Muuten ei ole ollut moitittavaa, mutta ohjainlaakeri oli jäänyt löysälle tai löystynyt heti. Kyllä tällaiset asiat pitäisi huomata jo pyöräliikkeessä, mutta ei näköjään ns. paremmassakaan kaupassa. Mitä itse olen näitä pyöriä paljon kasaillut, niin Helkamat yleensäkään eivät ole niitä kaikkein parhaiten koottuja tehtaalta tullessa. Tässä on ihan yksinkertainen sääntö. Yleensäkin mitä halvempi pyörä, sitä enemmän sitä joutuu liikkeessä säätämään ennen myyntiä. Jos tätä ei huomata tehdä, niin ongelmia tulee aika pian.
Kaakon tempocupin neljäs osakilpailu ajettiin tossa pari viikkoa sitten Ylänummen ja Metsäkylän välillä. Aiempiin osakilpailuihin en ollut osallistunut, eikä tästäkään viitsi mitään sanoa. Jäänyt tuo tehoharjoittelu tältä kesältä aikas vähiin, joten vauhti oli mitä oli. Paremmin meni silti mitä etukäteen pelkäsin.

maanantai 3. elokuuta 2015

Toverit herätkää


Timo Kalevi Forss (s.1967) on koonnut yksiin kansiin 1970-luvun poliittisen laululiikkeen historian. Kirjan alussa käydään lyhyesti lävitse kuinka siihen tultiin. Työväenlaulun synty 1800-1900 lukujen taitteessa, kansalaissodan vaikutus ja Amerikansuomalaiset, kisällilaulun synty ja kukoistus 1940-50 luvuilla sekä 1960-luvun Folk-liike ja saksalaisperäinen kabaree joita voi pitää koko laululiikkeen alkuna. Silloin aloittivat uransa kaikki sittemmin huipulle nousseet tekijät, jotka kirjan yhteensä parissakymmenessä artikkelissa käydään lävitse. Love Records, Agit-Prop, Kom-Teatteri, M.A.Numminen ja underground, vahvat naislaulajat, sekä ensimmäisen aallon innoittamina syntyneet ohjelmaryhmät, joista kirjassa pääsevät eniten ääneen Lovelle levyttäneet Agit-Propin kisällit ja Arkiviisu Mikko Perkoilan suulla sekä jyväskyläläinen Jos-Agit.

Etukäteen olin kovastikin innostunut tästä kirjasta. Ikävä kyllä petyin hieman. En missään tapauksessa siksi, että kirja olisi huono, ei sinne päinkään. Vaan tässä ei vain ole paljoakaan mitään itselleni uutta tietoa. Joissain pikkuasioissa löytyy hieman tarkennusta, mutta suurin osa tekstistä oli sellaista jotka olin hieman eri sanamuodossa lukenut jo aikaisemmin. Omasta hyllystäni kun löytyy kaikki kirjassa esitellyt äänitteet, Miska Rantasen loistava Love Records historiikki on tullut luettua puhki, samaten myös Ilpo Saunion vanhemmat historiikit, "Veli sisko kuulet kummat soitot" sekä "Edestä aattehen". Laululiikkeen veteraanien muistelmia löytyy myös hyllystä, Kenen joukoissa seisot -elokuva on edelleen digiboksilla ja se on tullut katsottua varmaan kymmenisen kertaa ja onhan Forss tehnyt myös Rauhan puolesta -lehteen joitakin laululiikkeen jäsenten haastatteluja joissa on käyty lävitse näitä samoja asioita.

Joskus kymmenen vuotta sitten tämä olisi ollut minulle todellinen aarrearkku ja maailman paras kirja ja sellainen tämä on varmasti kaikille niille jotka ovat kovasti kiinnostuneita vasemmistolaisesta laululiikkeestä, mutta ovat tutustuneet siihen vasta pintapuolisesti. Nyt itselleni kiintoisimmiksi nousivat Jos-Agitin Kirsti Eran haastattelu, sekä artikkeli järjestöistä ja (Helsingin laulu) festivaaleista.

Kirjassa on erittäin runsas ja hieno kuvitus, levynkannet luonnollisesti ovat kaikki entuudestaan tuttuja, mutta muihin kuviin on valikoitunut myös harvinaisempia otoksia. Lisäksi kirjan sivuilta löytyy paljon laulujen sanoituksia, kaikki tuttuja ja puhkisoitettuja. Näiden ja väljän taiton takia luettavaa ei ole niin hirveästi, parissa päivässä tämän luin.
Liitteenä lisäksi Poliittisen laululiikkeen discografia, joka ei ole ollenkaan täydellinen. Joitain puuttuvia on kyllä mainittu itse kirjan teksteissä, mutta silti siitä puuttuu jonkun verran muille kuin Lovelle tehtyjä levytyksiä, joissa ei kyllä oikeasti ole paljoakaan mainitsemisen arvoisia. Joitain Kansankulttuurin ja Työväen musiikkiliiton julkaisuja lähinnä tulee mieleen sekä Ryhmä 22:n omakustanne LP "On jotain mikä yhdistää". Kom-Teatterin "Lähtö ja kaipaus" LP:kin on vielä melko poliittinen.
Ja pahus, huomaan omasta kokoelmastani puuttuvan Finnlevyn julkaiseman "Rohkeasti toimintaan" LP:n, sekä Pioneerikuoron "Ystävyyden silta" LP:n.