Seiskatien reunaan Mokran suoran ja Siltakylän välille on rakenteilla ihan uusi kevyenliikenteen väylä. Nyt vasta! Tämähän valmistuu jokseenkin samaan aikaan kuin liikenne siirtyy uudelle moottoritielle. Sen jälkeen saakin ajella uudella kelvillä vaikka vieressä menee leveä, suora ja liikenteeltä lähes tyhjä entinen valtaväylä. Näemmä on joku periaate, että jokaista moottoritiekilometriä kohden pitää rakentaa myös tietty määrä kevyenliikenteen väylää. Tämä johtaa sitten näemmä tähän, että niitä rakennetaan paikkoihin joissa ne ovat käytännössä täysin tarpeettomia. Täydellistä resurssien haaskausta ja turhaa maaäidin raiskausta. Mieleen tulee useampiakin paikkoja joissa tämä olisi ollut liikenteellisesti ja turvallisuudenkin nimissä parempi rakennuskohde.
Toisaalta taas jo rakennettujakaan väyliä ei saada viimeisteltyä loppuun. Purolan läntisen liittymän kohdalle on valmistunut myös uusi kelvi jo yli vuosi sitten. Mutta jäänyt juuri ratkaisesvasti keskeneräisesksi, ellei sitten satu olemaan liikkeellä maastopyörällä.
Tässä vielä toinenkin kohta samalta alueelta. Purolan suunnastakaan ei pääse asfaltille ilman läskipyörää ja toisekseen jos ihan tarkkoja ollaan, niin eikös myös tuo liikennemerkki kiellä ajamasta sen takana näkyvälle asfaltille.
Tässä ei ole kyse mistään metsäautotiestä, vaan uudesta kevyenliikenteen väylän linjauksesta Heinlahden liittymän kohdalla. Koskakohan tämäkin saadaan valmiiksi? Erittäin jyrkkä mutka toimii samalla myös tehokkaana näköesteenä mutkan takaa kaahaville mopopojille. Toisaalta kunhan se moottoritie valmistuu, niin sitten onkin huomattavasti joutuisampaa ja turvallisempaa ajella ajoradan reunaa kiertoliittymän kautta.
Tältä taas näyttää entinen valtamaantie. Petäjäsuon metsissä on vielä muutamassa paikassa näkyvissä alkuperäisen alisen Viipurintien linjauksia. Vasemmalla olevat kivet ovat siis tien reunakiviä. Oikeassa reunassa saniaisten seasta löytyy tien toinen laita. Keskellä olleet hiekat on kerätty pois 1930-luvulla valmistuneen nykyisen Sutelantien tarpeisiin. Se taas palveli valtatienä aina 1970-luvun puoliväliin asti.
Olen muuten ajanut aikoinaan kerran tai pari tällä aaltopeltisitikalla.
Kokemusta voi luonnehtia joko kammottavaksi tai mielenkiintoiseksi.
Kuvaa kabiinista. Hyväntuulentielläkin alkoi jo vauhti pelottamaan.
Takaosastossa kuljetettiin väkeä työmaalle. Nuo reunassa näkyvät "penkit" toimivat siis istuinpaikkoina. Taisi olla joskus lähemmäs kymmenenkin neitiä kyydissä haravat käsissä. Huipputurvallista ja silloin varmaan ihan lainmukaistakin???
Alueella olisi hieman lisääkin UE-kohteita, mutta nyt käydessäni oli niin märkää, ettei huvittanut pidempää kahlata pitkässä ruohikossa ojien keskellä. Kengät sain läpimäräksi lyhyemmälläkin matkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti