sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Tuomas Hoppu: Vallatkaa Helsinki


95 vuotta Suomen sisällissodan jälkeen aihetta käsitteleviä kirjoja ilmestyy edelleen jopa viiden kappaleen vuositahtia. Moni ajattelee varmaan, ettei tapahtumista ole enää mitään uutta kirjoitettavaa, mutta kuten Tuomas Hoppu tällä uutuuskirjallaan osoittaa, on asiantuntevaa, kiihkotonta ja puolueetonta tutkimusta tehty suhteellisen vähän. Tähänastiset käsitykset tapahtumista ovat perustuneet Hopun mukaan usein yleisiin olettamuuksiin, jotka ovat osoittautuneet joko puutteellisiksi tai kokonaan vääriksi, kun niitä on alettu tarkemmin tutkia.

Tällä kirjalla Hoppu pyrkii valottamaan Helsingin valtaukseen huhtikuussa 1918 liittyviä tapahtumia ruohonjuuritasolta, silminnäkijöiden kuvauksista. Lähdeaineistoa on varsin runsaasti kummankin osapuolen, punaisten ja valkoisten, riveissä taistelleilta sekä kaupungin siviiliväestöltä.Voittaneen osapuolen muistelmia on selvästi enemmän, mutta tähän on syynä ainoastaan epätasuhta lähdeaineiston määrässä, vaikka Hoppu onkin karsinut pois ne kaikki mielikuvitukselliset 1920-luvun vapaussotakuvaelmat.

Tapahtumat keskittyvät Helsingin valtauksen dramaattisiin päiviin, joita käydään läpi päivä päivältä, tunti tunnilta, kortteli korttelilta ja talo talolta. Näiden lisäksi kirjan ensimmäinen luku käsittelee punaisen hirmuvallan tai "hirmuvallan" aikaa kaupungissa. Hirmuvaltaa se kieltämättä oli aktiivisimmille suojeluskuntalaisille, aivan kuten valkoisten hallussa olevilla alueilla olevat työväenliikkeen aktiivit saivat kokea valkoista hirmuvaltaa. Tästäkin aiheesta olisi hyvä tehdä puolueetonta ja kiihkotonta todellisiin faktoihin perustuvaa tutkimusta. Kirjan loppupuolella käsitellään sitten myös lyhyesti taisteluiden jälkeisiä tapahtumia, voitonparaateja, joukkoteloituksia ja vankileirejä.

Tuomas Hoppu on tehnyt (taas) erittäin hyvää työtä tutkimuksissaan. Vanhojen karttojen ystävänä olisin toivonut, että kartat olisivat painettu jatketuille sivuille tai kokonaan erillisille lehdille. Nyt ne ovat liian hankalia tihrustaa ja koko aukeamalle painettunakin aivan liian pieniä nautinnolliseen tutkailuun. Kuvia on vähänlaisesti, mutta tätä kirjaa täydentää hyvin Laura Kolben ja Samu Nyströmin Helsinki 1918 - Pääkaupunki ja sota -kirja, jonka asiasisältö sitten jääkin valovuosien päähän tästä Vallatkaa Helsinki - Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin -kirjasta.

Toisena uutuuskirjan tuli hankittua Aapo Roseliuksen Isänmaallinen kevät - Vapaussotamyytin alkulähteillä, joka on parhaillaan luennan alla. Siitä lisää myöhemmin, jos nyt mitään sanottavaa keksin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti