lauantai 28. huhtikuuta 2012

Monoa moottoriteille


Näin sitä armasta isänmaatamme ja luontoäitiämme taas raiskataan massiivisen moottoritiehankkeen takia. Puut kaadetaan, kalliot räjäytetään ja eläinten elinalueet tuhotaan lopullisesti vapaan liikkumisen kirouksena yhä lisääntyvän tarpeettoman ja saastuttavan yksityisautoilun tähden. "Sujuvampi" liikenne lisää entisestään moottoroitua liikkumista ja kasvavat ajonopeudet uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä yhä enemmän hiilidioksidipäästöjä muista autoilun aiheuttamista päästöistä puhumattakaan: tankkauksen yhteydessä vapautuu ilmaan hiilivetyjä, auton pesussa, korjauksessa, maalauksessa ja ruosteensuojauksessa liuotteita, raskasmetalleja, jäteöljyjä jne. Pahinta on mielestäni tämä luonnon ja eliöstön tuhoutuminen. Miljoonat eläimet murskaantuvat, liiskaantuvat ja vammaantuvat ylittäessään elinympäristöään ylittäviä teitä.

Näyttääkö tämä teistä mukavalta???


Moottoriteitä on vastustettu monella tavalla. Myös sabotaasin ja suoran toiminnan keinoin, kuten olemme saaneet lukea Earth Liberation Frontin eli Maan Vapautusrintaman raporteista. Tienrakennuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat maanmittaus, puiden hakkaaminen, räjäytystyöt ja yleinen maanmyllääminen . Ahkerat "menninkäiset" ovatkin öiseen aikaan käyneet järjestelmällisesti poistamassa mittakepit kilometrienkin matkalta tehden näin paljon taloudellista vahinkoa luonnon riistäjille.

Toisessa vaiheessa moottoritietyömaalle tuodaan toinen toistaan suurempia ja kalliimpia työkoneita joita kohtaan on tehty ilkivaltaa. Aikoinaan Pauniossa tapahtuneen kiviporan polttamisen kerrottiin lehdissä maksaneen parisen miljoona silloista markkaa. Yleisempää lienee yleinen paikkojen rikkominen ja sabotointi. Koneiden sisällä on paljon erilaista herkkää laitteistoa, jonka käsittely on tuottanut tuloksia. Koko koneen katoaminen savuna ilmaan on tietysti rankka juttu, mutta myös kallis.


En minäkään nyt tietysti kaikkea tienrakentamista vastaan ole. Tämän nykyisen seiskatien muuttamisen moottoritieksi olisi voinut korvata huomattavasti pienemmillä investoinneilla yksinkertaisesti kohentamalla jo olemassa olevaa rinnakkaistietä ja rakentamalla puuttuvia osuuksia, joilla nykyiset pikkutiet olisivat yhdistyneet toisiinsa. Esimerkiksi Vanhan Viipurintie mutkia olisi voitu oikoa, tehdä hieman levennystä ja asfaltoida koko matkalta. Sinne olisi sitten voitu ohjata paikallisliikennettä. Myös raideliikenteen eli käytännössä vuosikausia suunnitellun HELI-radan rakentaminen olisi ollut vaihtoehto moottoritielle. Nyt se voitaneen unohtaa taas vuosikymmeniksi.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Vinylmania

Taas on mennyt kaikki rahat levykauppoihin. Tai ei nyt tietenkään kaikki, mutta maaliskuussa tosiaan tuli "hiukan" osteltua yli budjetin. No alkuvuosihan olikin tällä saralla aika hiljaista. Levymessut oli ja vähän tuli myös uusiakin levyjä tilailtua, vaikka tämän pahan tavan yritänkin pitää pienenä. Kouvolassakin tuli käytyä ja sinne jäi vielä muutama himoitsemani platta.


Eteenpäin -merkillä julkaistun Marshim Partizan tupla-LP:n löytyminen kuuluu suurimpiin iloihin, jota ei edes latista erittäin kova hinta. Nyt olisi sitten Eteenpäin -kokoelmani yhtä levyä vailla täydellinen, puuttuisi siis vielä Longfellow Mugarulan LP. Levymessuilta löytyi.


Niinikään viisivuotis-suunnitelmaksi otettu kaikkien Paredon Records -julkaisujen kerääminen on hyvällä mallilla tämän löydön, jenkeistä ebayn kautta, myötä. + 2 vuotta kerätty ja tilanne 39/50. Tämähän on näitä aktivistihippi -levyjä. On muuten komia nimi levyllä ja sisältökin ihan mainiota akustista protestointia vietnamin sotaa vastaan.


Loven poliittiset levytkin alkavat olla jo aika hyvin hyllyssä, Agit-Propin ja KOM-teatterin LP:t piti viimein hankkia vinyylinä kun suht edullisesti vastaan tulivat. Punaisen Langan tokasta LP:stä en ainakaan aikoinani tykännyt yhtään, joten tätä debyyttiä en siksi ole aiemmin hankkinut. Vähän taidematskua, mutta pitää myöntää, ettei tää nyt sitten yhtään hullummalta kuulostanutkaan. Toi Chydeniuksen sävelmistä tehty kokoelma on aika turha, puhkisoitettuja hittejä, vaan nyt sekin sitten tuli ostettua vähän turhan kovaan hintaan, vaan eipä tätä juurikaan näe.


Sitten pitää häpeäkseni myöntää, ettei mulla ole ollut näitäkään punk-klassikoita vinyylinä. Pöllön tupla-live on aikas harvinainen vinyylinä, joten kovasti iloitsin kun viimein löysin. Briardin koko tuotantohan julkaistiin yhdellä CD:llä joku aika sitten ja sen ostin ja kyllä sitä on tullut sitten kuunneltuakkin ja kyllä on aikas parasta muolimassa ja kyllä se vaan on niin, että vinyyliltä kuulostaa vielä paremmalta.
Madness irtos kympillä ja sen löytymisestä olin kovasti iloinen, on nimittäin tätä tullut etsittyäkin pidempää. Muistin tän olevan hyvä levy, no ei ollutkaan niin hyvä kuin muistin, vaan oli Stiffin julkaisu, mitä taas en muistanut ja josta lisäpisteitä.


Muutama uusi levykin tuli sitten Valtsulta tilattua, ylimmät näitä Kämäset levyt -merkin julkaisuja, alhaalla Svartin tuotteita. Appendixin studio-liven ostin kanssa ja siitä meinasin jotain kirjoitaa, muten nyt sitten viitsikkään haukkua tai no jaa...


Zounds on näitä anarkopunkin pikkuklassikoita ja kait ton DK:n voisi kanssa laittaa samaan genreen, vaikka sinänsä nämä ovatkin melko erityylisiä noin niinkuin musiikillisesti. Skateboard Party -liveä ei olekkaan ennen tullut vastaan ja tätä oon kaipaillut vaikka eihän tässä sinänsä ole mitään ennenkuulumatonta. No yhtä hyvä kuin Moral Majority tai Mutiny on the Bay -livetkin, jotka ennestään hyllystäni löytyvät kaikien studiolevyjen lisäksi.


Parit singlet myös levymessuilta. Tota Suoraa Toimintaa Spartakiedeilla EP:tä en ollutkaan ennen kuullut muuta kuin sen Wouden avausraidan Vanhat hipit. On muuten hyvä levy ja varsinaisesti ilahduin b-puoliskon Oone Prootista. Noin kummallinen ja tyhmältä kuulostava nimi ei ole kyllä herättänyt mielenkiintoa, mutta Taifuuni on vallan hienoa Ska-New Wavea kantaaottavilla teksteillä. Pöllön Love-single ei ollut (yllätys yllätys) niitä halvimpia ja sinänsä aika turha ostos, mutta tarkoitus olisi hiljalleen kerätä kaikki Pelle Miljoona -levyt.



Sitten muutama kiinalainen kultttuurivallankumouksen aikainen 10". Levymessuilta löytyi ihan kohtuu hintaan. On kyllä hienoja biisinnimiä tyyliin "We are a chairman Mao`s soldiers". Sisältö ei kyllä ole valitettavasti ihan yhtä iskevää kuin parilla aiemmin hankkimallani kiinalaista vallankumousmusiikkia sisältävällä levyllä.


Weaversin Classics ei nimestään huolimatta ole mikään best off kokoelma (?). Levytyksiä vuosilta 1958-59 ja tässä ei ollut kuin yx ennestään tuttu raita, joten hyvä ostos 7 e:n hintaan.